Referenssejä (sivua päivitetään)

Tilapeittaaja Reijo Hartikka,Turku/Pöytyä

Olen yli 25 vuotta kiertänyt maatiloja yrittäen löytää ratkaisuja erilaisiin ongelmiin. Milloin oli kyse eläinten sairauksien ennaltaehkäisystä, milloin kivisen pellon puhdistamisesta ja nyt 20 viime vuotta on mennyt viljelijän kylvösiemenen parissa. Siinä alueella on ollut työtä ja aineiden kehityskirjo on mennyt käsieni lävitse. Nämä vuodet ovat osoittaneet hyvän työn merkityksen, mutta myös sen miten viljelijä on jäänyt yhä enemmän yksin. Järjestelmä menee eteenpäin ja maksumies on aina jossain muodoin viljelijä. Viime vuosina on taloudellinen ajattelu ohittanut inhimillisen käyttäytymisen rajat ja ylittänyt jo osin sietokykyäkin. Oma suvaitsevaisuusmittarini on jo saavuttanut punaisen  alueen ja katsoin, että ennakkoperintönäni viljelijöille, on velvollisuuteni yrittää tehdä jotain. Koska minulla on ollut kunnia tutustua hienoihin viljelijöihin ja ajatuksemme ovat samansuuntaiset, niin olen lupautunut ottamaan, ainakin nyt aluksi, vastuun näiden sivujen pyörittämisestä ja valvonnasta. Katson sen vaivannäön arvoiseksi.

Viljanviljelijä Juha Nepponen, Alastaro

Olen Juha Nepponen mallia-48. Olen Tuorlan käynyt maatilan poika ja  hevosellakin olen ehtinyt töitä tekemään.
Viljelyni aloitin 80-luvun alussa perinteisin metodein. Liitännäiselinkeinostani johtuen jouduin hyvin nopeasti siirtymään kevennettyyn muokkaukseen. Niistä mainitsisin olkien polton yhdistettynä jyrsinkylvöön, josta siirryttiin lapiorullaäkeeseen ja jyrsinkylvöön. Vuonna 2000 siirryin kokonaan aitosuorakylvöön. Näiden muutosten seurauksena en ole kuitenkaan joutunut tinkimään satotasoista.
Olin tehnyt useita vuosia pienimuotoista ennakkotutkimusta siementen kostutuksesta vedellä ja erilaisilla ravinneliuoksilla. Jo sinä muutaman vuoden aikana tuli selväksi, että typpi oli jätettävä pois, koska se vei itävyyden.
Vuonna -94 siirryin käyttämään Tilapeittaaja-urakoitsijaa, koska sen koneen teho ja eräpeittaustekniikka mahdollistivat kokeitteni siirtämisen käytännön tasolle. Aloitimme Chitosanilla ja Baytanilla yhdessä ja erikseen. Silloin kostutimme vain Baytan-eriä ja usein vielä ravinneliuoksilla. Nesteen ruiskutimme painepesurilla, mutta Kultakasvun tultua markkinoille oli urakoitsija jo kehittänyt koneeseensa tarkemman annostelun. Näiden kokeiden pohjalta päädyttiin siihen, että kylvösiemen kylvetään aina 16% kosteana. Kosteampi jyvä rupeaa imemään nopeammin maan kosteutta ja samalla se myös ehkäisee lannoiterakeen mahdollista polttovaikutusta.
Kun Kultakasvu tuli mukaan kokeisiin havaittiin, että pelkällä vedellä saatiin tasaisempi itäminen, mutta Kultakasvun lisäys toi vielä terhakammat oraat sekä sadon laadun, että määrän tuntuvankin lisäyksen.
Kaikki siemenet ovat nyt siis jo viiden vuoden ajan kasitelty pelkällä Kultakasvulla. Tänä aikana on havaittu, että tämä perus-Kultakasvu ei ole pystynyt estämään lentonoen leviämistä. Toivomus suomalaisen Elom Oy:n tutkijoille vuosi sitten toi jo heti -09 käyttöön lentonoen ehkäisyyn jalostetun version. Se oli täysi menestys, sillä kylvösiemenen 4,3%:n alkiosaastunta väheni pellolla silmin näkymättömään 0,4:iin. Perus-Kultakasvu vahvistettuna Baytanilla laski saastunnan 0,1:iin.  Käsittelemätön koealue saastui täysin ja se oli nopesti hävitettävä taudin leviämisen ehkäisemiseksi. Kasvina oli Barke-ohra.
Nämä tällaiset tilatasolla tehdyt ns."poikkitieteelliset" kokeet ovat lisänneet mielenkiintoa viljelytyötäni kohtaan. Samalla ne ovat antaneet myös uskoa omien töiden mukanaan tuomaan hyötymahdollisuuteen. Toivottavasti muidenkin usko riittää siihen ja siten yhdessä saisimme enemmän kehitystä aikaiseksi. 

Viljanviljelijä, koneurakoitsija, agronomi Juha Pylväs

Olen agronomi Juha Pylväs ja olen toiminut maatalouden eri tehtävissä reilu kymmenen vuotta. Jo opiskelujen ohessa päädyin pohtimaan maatalouden harjoittamista eri yhtiömuodoissa. Tuon seurauksena istuin Maa- ja Metsätalousministeriön asiantuntijaraadissa, jossa yritysmuotoihin liittyvää problematiikkaa purettiin. Neuvontatehtävissä keskityin maatalouskoneurakoinnin aktivoimiseen yhtenä merkittävimmistä maatalouden kustannusten karsijana. Toimintatapaa vierastettiin ja luotuja tehokkaita toimintamalleja vähäteltiin. Niinpä käynnistimme maatalouskoneurakointiin erikoistuneen yhtiön toiminnan itse ja osoitimme esimerkillämme selkeät kustannussäästöt useimpien asiakastilojen kohdalla. Kultakasvuun törmäsin alkujaan vapaana toimittajana juttukeikalla. Nopeasti oivalsin myös tämän loistavan tuotteen merkityksen maatalouden tuottojen ja kustannusten epäsuhdan tasoittajana. Biologinen, kotimainen tuote, jonka vaikutukset viljakasvustoon, varsinkin täällä Keskisen Suomen pohjoispuolella, ovat varsin vaikuttavat. Puimme vuonna 2009 toukokuun 20-24 päivinä kylvetyn vehnän lokakuun alkupäivinä sakoluvun ollessa 180-280, painon vaihdellessa 78-84 kg:n välillä sekä valkuaispitoisuuden ollessa 13-17%. Ei homeita!! Kasvustoa ei ollut käsitelty lainkaan tautitorjunta-aineilla. Siemenkäsittely oli tehty Kultakasvulla. Vaikuttavaa, eikö totta!

Viljanviljelijät ja koneurakoitsijat MTY Pylväs Ari ja Juha, Pylvään koneasema Oy, Ylivieska

Viljanviljelijä Tapani Heikkilä, Mynämäki

Olen ollut viljelijänä 30 vuotta ja viljelen noin 100ha:n viljatilaa. Historiani viljelijänä ei ole ollut ihan tavanomainen.
Minua on aina kiinnostanut maan rakenne ja vesitalous. Kun kuulin 80-luvun alussa erään tutkijan kokemuksista lautasäestyksestä syysmuokkaustapana, lähdin sitä kokeilemaan. Tämä silloin totutusta poikkeava muokkaustapa herätti hämmennystä, mutta vuosien kokemus ja maan rakenteen muutos osoittivat, että valintani oli oikea. Onnistuminen on antanut rohkeutta kokeilla muitakin uusia ideoita.
Yksi niistä on neljä vuotta sitten aloitettu Kultakasvu-siementenkäsittelyaineen käyttö. Tämän aineen hyödyt ylittivät odotukseni ja siitä tuli myös yksi kulmakivi viljelyyni.
Keskustelu kotimaisen valkuaiskasviviljelyn tärkeydestä herätti kiinnostukseni härkäpavun viljelyyn. Menneen satokauden kokemukset olivat erittäin positiivisia ja uskon, että niissä sadoissa on myös nähtävissä edellämainittujen muiden toimieni vaikutusta.
Tässä markkinatilanteessa satotason saaminen pienillä kustannuksilla on tärkeää. Keikki keinot, millä pystytään auttamaan viljelijää, on nyt hyödynnettävä ja siispä kannustan myös muitakin viljelijöitä uuden kokeilemiseen.



Mitä Kultakasvu on?

Kultakasvu on tuote, jonka vaikutus perustuu siementen kasvutekijöiden aktivoimiseen. Vaikka siinä aktivoidaan omia geenejä, niin kyse ei suinkaan ole geenimanipulaatiosta, vaan omien jalostettujen ominaisuuksien herättelystä. Kultakasvulla on ennaltaehkäisevää vaikutusta, mihin myös pyritään ihmisten sekä eläintenkin ravintoon panostamalla. Parempi vahvistaa etukäteen, kuin lääkitä jälkikäteen, on Kultakasvun kohdalla osuva ilmaus.

Mitä uutta on tulossa?

Omavaraisuus valkuaisen ja ravinteiden hankinnassa on meille viljelijöille keino taistella kulujen nousua vastaan. Työtä tehdään jo hajanaisesti, mutta niistä saatavan tiedon yhdistäminen on ensiarvoisen tärkeää. Kultakasvun kehitystyönä  viime kesältä saimme lentonoen kuriin. Samoin  valkuaiseen ja homeisiin  vaikuttaminen kuuluu tämän tuotteen kehitysmahdollisuuksiin. 

Osallistu rakentavaan keskusteluun!

Sinulla voi olla toimiva idea, mutta vain harva pääsee siitä nauttimaan. Kerro siitä muillekin ja vaikuta myös viljelijäkollegan työn tuottavuuteen, niin hänkin sitten mielellään auttaa sinua. Näiden sivustojen tarkoituksena on löytää todellisia apuja viljelijän ahdinkoon, joten älkäämme syyllistykö lillukanvarsikeskusteluun. Meillä ei ole siihen enää aikaa.

PAREMPISATO.FI - Viljelijöiden oma palsta.